Juttuja:
Maanantaina kävelin käytävällä etsimässä vapaata harjoitusluokkaa. Kysyin penkiltä istuvilta tyypeiltä, että mahtoivatko he olla jonossa. Toinen vastasi "kyllä". Kysyin samaa vielä uudestaa toiselta henkilöltä jolloin hän vastasi jotenkin näin: "Mitä vittua se sulle kuuluu mitä mä täällä teen!" En sitten jäänyt siihen koppijonoon, vaan käännyin pois ja sanoin "selvä". Myöhemmin löydettyäni itselleni kopperon nauroin vedet silmissä tapahtuneelle.
Minusta tulee poliisi. No, ei ihan oikeasti, menen soittamaan poliisisoittokuntaan työharjoitteluun. Tiedossa on kolmosstemmaa Anssi Kelan taustalla ja huumevalistusbiisejä koululaisille.
Viikon päästä minulla on konservatorion orkesteriin solistikarsinta. En ole vielä edes soittanut biisiäni pianistin kanssa. Viikon jälkeen en tiedä mitään muita kappaleita, kuin Crusellin f-molli konserton 1. osan.
Tajusin, että konservatoriossa pitää tehdä jotain muutakin kuin harjoitella. Minulla on todella heikko käsitys siitä, mitä minun pitäisi kahden vuoteni aikana saada aikaiseksi. Näytöt, portfoliot ja tentit ovat tyhmiä kirosanoja minulle.
Aloitin kolme päivää sitten terveellisen elämän. En ole syönyt herkkuja, ja olin tänään kehonhuolto-jumpassa. Olen myös jokseenkin onnistunut pitämään yöuniani tarpeeksi pitkinä. Voisinkin tästä köllähtää unipupuni viereen ja nähdä unta Benedict Cumberbatchista, joka kävelee minua Prismassa vastaan (taas).
